Valitan taas. Mutta samapa tuo, en jaksa välittää enää.


Pelkään kokoajan että sellainen tulee. Kohtaus. On kylmä ja yksinäistä. En vain tahtoisi olla yksin juuri nyt, tällä hetkellä ei kuitenkaan ol mitään mahollisuut saada tätä tunnetta pois. Kukaan ei pääse mun kanssa kaupungille, enkä mä voi enää näin myöhään lähteä naggilaankaan.

Äiti suuttu mulle. Ja arvakkaa tuleeko siitä paha olo. En ollut laittanut soijakastiketta jääkaappiin ja sen sisälle oli mennyt ötökkä.. Yy.


Nyt se alko.

..

Haluan pois.


Nyt se loppus.


En täris enää. Nyt vaan itkettää. On niin yksinäist.